Valtion pörssiomistukset jäävät alle investointitavoitteen

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Valtion pörssiomistukset ja investoinnit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Dan Blystone

08.04.2026

Valtion pörssiomistukset jäävät alle investointitavoitteen — Investointitavoite jää vajaaksi

Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtajan Maija Strandbergin mukaan valtion omistuksista on koossa noin 1,2 miljardia euroa hallituksen noin kolmen miljardin euron investointiohjelmaan, ja vaalikauden loppuun mennessä kertyy vielä vajaa miljardi. Tämä tarkoittaa, että tavoitteesta jää nykyarvion mukaan noin miljardi euroa puuttumaan, vaikka valtion osakeomistusten tuotto ja arvonnousu olivat viime vuonna erittäin vahvoja. Strandberg varoittaa samalla kiirehtimästä tuottavan omaisuuden myyntiä pelkän rahoitusvajeen paikkaamiseksi.

Kohokohdat

Valtion osake- ja arvonnousutuotot nousivat viime vuonna 47,9 prosenttiin, mutta silti investointiohjelman alkuperäiseen keräystavoitteeseen ei päästä.
Pörssiomistusten lisämyynnit miljardin euron rahoitusvajeen paikkaamiseksi uhkaisivat valtion pitkän aikavälin kassavirtaa ja tulevia tuottoja.
Pörssiosakkeiden myyminen vähentäisi keskimäärin kahdeksan prosentin vuotuista tuottoa, kun velkarahan hinta oli helmikuussa vain 3,4 prosenttia.

Investointiohjelman rahoitus ja omistusten käyttö

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on suunnitellut rahoittavansa investointiohjelmaansa valtion omistuksista saatavilla tuloilla ilman lisävelkaa. Keinovalikoimaan kuuluvat suuremmat osingot, yhtiöiden listaukset pörssiin sekä osakemyynnit. Vaikka valtion omistusten arvo ja tuotot ovat kasvaneet nopeasti, nykykehitys ei riitä viemään kokonaissummaa alkuperäiseen tavoitteeseen.

Strandbergin mukaan puuttuvan miljardin kokoaminen vaalikauden loppuun mennessä edellyttäisi käytännössä merkittäviä lisämyyntejä. Hän katsoo, että tällainen ratkaisu olisi valtion pitkän aikavälin edun kannalta ongelmallinen. Hänen mukaansa investointien rahoitustarve jakautuu useille vuosille, joten omaisuuden realisointia ei pitäisi kiirehtiä.

Omistajaohjausosasto on jo keskustellut asiasta hallituksen kanssa. Strandberg sanoo, että hänen näkemyksensä on kuultu, mutta ei välttämättä otettu ohjaavaksi linjaksi. Hänen mukaansa tuottavaa omaisuutta ei tulisi myydä kulutusmenojen kattamiseksi.

Tuottojen ja velkarahan välinen laskelma

Valtion näkökulmasta omaisuuden myynnin vaihtoehto on velanotto, ja vertailu kääntyy tuottojen ja korkokulujen suhteeseen. Strandbergin mukaan pörssiosakkeiden myynti merkitsee keskimäärin noin kahdeksan prosentin vuotuisen tuoton menettämistä. Velkarahan hinta oli tekstin mukaan helmikuussa noin 3,4 prosenttia.

Tämä asetelma tukee omistajaohjauksen varovaista linjaa, koska tuottavan omaisuuden myynti voi heikentää valtion tulevaa kassavirtaa. Samalla hallituksen tavoitteeseen liittyvä rahoituspaine pysyy olemassa, jos lisämyyntejä ei tehdä. Kysymys on siten sekä ajoituksesta että siitä, kuinka paljon valtion kannattaa vaihtaa tuottoisaa varallisuutta lyhyen aikavälin rahoitukseen.

Strandberg perustelee kantaansa sillä, että omaisuus tuottaa jatkuvasti myös ilman realisointia. Jos myynti tehdään kiireessä, valtio menettää tulevat osingot ja mahdollisen arvonnousun. Siksi omistusten käyttöä investointiohjelman rahoittamiseen arvioidaan myös taloudellisen kokonaishyödyn kautta.

Vahva pörssivuosi ei poista rahoitusvajetta

Viime vuonna valtion osakeomistusten tuotto ja arvonkehitys olivat erittäin vahvoja. Omistajaohjausosaston ja Solidiumin pörssiomistukset tuottivat lähes 48 prosenttia, mitä selittivät erityisesti Nesteen ja Fortumin osakkeiden nousu. Kehitys oli osittain seurausta siitä, että edellinen vuosi oli poikkeuksellisen heikko.

Kun valtion pörssisalkku tuotti osinkoineen viime vuonna 47,9 prosenttia, sitä edeltävänä vuonna tuotto painui lähes 24 prosenttia miinukselle. Sama markkinakäänne näkyi laajemmin myös Helsingin pörssissä. Siksi vahva vuosituotto ei yksin muuta sitä, että hallituksen keräystavoite näyttää jäävän vajaaksi.

Valtion yhtiöomistuksista noin 25 miljardia euroa on pörssiyhtiöissä ja noin 13 miljardia euroa listaamattomissa yhtiöissä. Osingot pois lukien omistusten arvo nousi viime vuonna noin 25 prosenttia, eli noin 30 miljardista eurosta noin 38 miljardiin euroon. Arvonnoususta huolimatta investointiohjelman rahoitus nojaa edelleen siihen, kuinka paljon omistuksista halutaan tai voidaan muuntaa rahaksi.

Kirjoitimme aiemmin Suomen julkisen talouden 8–11 miljardin euron sopeutustarpeesta, jossa ekonomistit pitivät menoleikkauksia keskeisenä keinona ja nostivat eläkejärjestelmän muutokset vahvasti esiin. Tuolloin keskustelussa olivat muun muassa työeläkeindeksiin puuttuminen, palkattomien jaksojen ja tutkintojen perusteella kertyvän eläkekarttuman leikkaaminen sekä vaihtoehtona eläkkeiden verotuksen muuttaminen. Taustalla oli tavoite suojata hyvinvointivaltion palveluja samalla, kun säästöpaineet kasvavat ensi vaalikaudella.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?