Suomen päärataryhmä ajaa pääradan laajentamista koko Suomen runkoyhteydellä
Suomen päärataryhmä esittää Päärata 2060 -seminaarissa, että Helsingin ja Tornion välinen noin 800 kilometrin runkoyhteys rakennetaan tulevina vuosikymmeninä vähintään kaksiraiteiseksi koko matkalta. Ryhmän mukaan nykyinen kapasiteetti ei vastaa radan asemaa maan tärkeimpänä liikenneväylänä, ja liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne tukee hankkeen priorisointia turvallisuuden ja talouden näkökulmasta.
Kohokohdat
- Päärataryhmän mukaan yli 600 kilometriä yksiraiteista rataa Tampereen ja Tornion välillä aiheuttaa kapasiteetti- ja sujuvuusongelmia koko pääradalla.
- Ministeri Ranne painottaa pääradan merkitystä turvallisuudelle ja vaatii tuleville vuosikymmenille priorisoituja, tarkkaan harkittuja investointeja valtion budjetista.
- Päärataryhmä katsoo, että hallituskaudet ylittävä sitoutuminen pääradan laajentamiseen ja kehittämiseen ratkaisee hankkeen etenemisen ja verkon palvelutason parantamisen.
Kapasiteetin pullonkaulat ja kehitystarpeet
Päärataryhmän mukaan rata on nykyisin yksiraiteinen suurimmalla osalla yhteyttä, poikkeuksina Helsinki–Tampere ja Kokkola–Ylivieska. Tampereen ja Tornion välillä on ryhmän arvion mukaan yli 600 kilometriä yksiraiteista rataa, joka on häiriöherkkä ja välityskyvyltään puutteellinen. Myös Helsingin ja Tampereen välisellä osuudella on sujuvuusongelmia, minkä vuoksi ryhmä katsoo, että väli pitäisi rakentaa vähintään kolmeraiteiseksi.
Ryhmässä on mukana 20 radan vaikutuspiirissä olevaa organisaatiota, kuten kaupunkeja, kuntayhtymiä, kauppakamareita ja satamia. Sen mukaan nykyinen rataverkko ei mahdollista kaikkea tavoiteltua ja suunniteltua lisäliikennettä. Tämän seurauksena pääradan täysi potentiaali jää ryhmän mielestä hyödyntämättä.
Valtion investointipaineet ja turvallisuusperusteet
Seminaarissa puhunut ministeri Ranne kuvaa päärataa maan kriittiseksi pääyhteydeksi ja tärkeäksi investointikohteeksi. Hänen mukaansa radan merkitys kytkeytyy turvallisuuteen Suomen pitkän Venäjän rajan vuoksi. Ranne nostaa esiin myös eurooppalaiseen raideleveyteen siirtymisen tärkeyden, mutta painottaa ensisijaisesti turvallisuuden vahvistamista.
Ministerin mukaan valtion budjettiin mahtuu heikon taloustilanteen vuoksi seuraavien kymmenien vuosien aikana vain tarkkaan harkittuja ja priorisoituja raidehankkeita. Hänen viestinsä on, että Suomen tarvitsemien investointien pitää tukea samanaikaisesti taloutta ja turvallisuutta. Tämä asettaa pääradan kehittämisen kilpailuun muiden liikenneinvestointien kanssa, vaikka hanke saa poliittista tukea.
Hallituskaudet ylittävä sitoutuminen ratkaisee
Päärataryhmä korostaa, että yhteyden parantaminen edellyttää hallituskaudet ylittävää sitoutumista. Sen mukaan pääradan kunto, kapasiteetti ja palvelutaso eivät nykyisellään vastaa sen asemaa Suomen tärkeimpänä liikenneväylänä. Ryhmä haluaa siksi turvata peruskorjauksen ja kehittämisen jatkuvuuden tulevissa hallitusohjelmissa.
Liikennealan ja alueellisen elinvoiman näkökulmasta hankkeella on laaja vaikutus, koska rata palvelee matkustaja- ja tavaraliikennettä useiden kaupunkien, satamien ja yritysten välillä. Kaksiraiteisuuden laajentaminen voisi vähentää häiriöherkkyyttä ja parantaa verkon välityskykyä pitkällä aikavälillä. Samalla hanke olisi pitkäkestoinen infrastruktuuri-investointi, jonka eteneminen riippuu poliittisesta jatkuvuudesta ja julkisen talouden liikkumavarasta.
Aiemmin kerroimme Suomen puolustusmenojen kasvusta, joka johtuu pitkään jatkuneen alirahoituksen korjaamisesta ja heikentyneen turvallisuusympäristön tuomista uusista tarpeista. Jutussa kuvattiin, miten menojen nousu lisää painetta julkiseen talouteen samaan aikaan, kun muutkin budjettikohteet kilpailevat rahoituksesta. Tämä tausta auttaa ymmärtämään, miksi myös pääradan kaltaiset turvallisuuteen kytkeytyvät investoinnit joutuvat tarkkaan priorisointiin.
Viimeisimmät Transportation uutiset
- Forex
- Crypto