Suomi kiirehtii pohjoisen sotilaskuljetusreittien parannuksia EU-rahoitusta varten

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomi ja pohjoisen sotilaskuljetusreitit

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Ciaran Ryan

17.04.2026

Suomi kiirehtii pohjoisen sotilaskuljetusreittien parannuksia EU-rahoitusta varten — Pohjoisen reitit kuntoon

Euroopan unioni aikoo kasvattaa sotilaallisen liikkuvuuden rahoitusta 17 miljardiin euroon vuosina 2028-2034, ja Suomessa painopiste on pohjoisen tie- ja ratayhteyksissä Ruotsiin ja Norjaan. Hankkeita pidetään keskeisinä sekä liittolaisjoukkojen siirtojen nopeuttamisessa että huoltovarmuuden vahvistamisessa Lapissa ja Atlantin rannikon suuntaan.

Kohokohdat

Suomi priorisoi Pohjois-Suomeen ratayhteyttä Narvikin satamaan, valtatie 21:n kunnostamista ja Tornionjoen siltojen uusimista sotilaallisen liikkuvuuden parantamiseksi.
Hallitus on myöntänyt 20 miljoonaa euroa Haaparanta-Tornio-Kemi-radan suunnitteluun, kun taas rakentaminen Rovaniemelle maksaisi noin 1,5 miljardia euroa.
Autto vaatii nopeita rahoituspäätöksiä, jotta Suomi ehtii hakea EU-tukea vuoden 2028 rahoituskaudella, kun Narvik–Kiiruna-yhteyden kapasiteettia kasvatetaan Ruotsissa ja Norjassa 50 prosentilla.

Pohjoisen yhteydet etenevät suunnittelussa

Ylen mukaan eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto sanoo, että Suomen merkittävimmät sotilaallisen liikkuvuuden kehitystarpeet painottuvat Pohjois-Suomeen. Esillä ovat muun muassa ratayhteys Narvikin satamaan, valtatie 21:n kunnostaminen ja Tornionjoen siltojen uusiminen.

Autto ei kommentoi mahdollisia Naton Suomelle esittämiä vaatimuksia ja toteaa, että liittokunnan konkreettiset puolustussuunnitelmat ovat salaisia. Hänen mukaansa sotilaallisen liikkuvuuden tarpeita palvelisi ratkaisu, jossa eurooppalaista raideleveyttä jatkettaisiin vähintään Kemiin ja myös Rovaniemelle.

Maaliskuussa järjestetty Cold Response -sotaharjoitus nosti esiin lisäksi useita pienempiä korjauskohteita eri puolilla maata, erityisesti Lapissa. Autto ei yksilöi kohteita tai niiden kiireellisyysjärjestystä, koska tarkemmat tiedot voisivat paljastaa logistiikan heikkoja kohtia.

Rahoituspäätökset vaikuttavat puolustuksen valmiuteen

Eurooppalaisen raideleveyden ulottaminen Rovaniemelle ja mahdollisesti Ouluun on vielä alkuvaiheessa. Hallitus on tähän mennessä myöntänyt 20 miljoonaa euroa Haaparanta-Tornio-Kemi -välin suunnitteluun, kun taas raiteiden rakentamisen Rovaniemelle arvioidaan maksavan noin 1,5 miljardia euroa.

Autto vaatii nopeita suunnittelu- ja rahoitusratkaisuja, jotta Suomi on valmis hakemaan EU-tukea vuonna 2028 alkavalla rahoituskaudella. Nato myöntää hänen mukaansa myös pienempiä tukia, mutta ne kohdistuvat lähinnä selvästi sotilaallisiin hankkeisiin, kuten hävittäjien varalaskupaikkoihin.

Samalla hallituksessa käydään keskustelua raideliikenteen investointien painotuksista. Tunnin junana tunnetun länsiradan aikataulusta on tullut ristiriitaisia viestejä, ja osa poliitikoista suuntaisi siihen varattuja varoja mieluummin Norjan rannikon raideyhteyksiin. Ruotsissa ja Norjassa Kiirunan kautta Narvikiin kulkevan radan ratapihoja ja kohtaamispaikkoja uudistetaan parhaillaan, ja tavoitteena on kasvattaa yhteyden kapasiteettia 50 prosentilla.

Aiemmassa jutussamme pääradan kapasiteetin pullonkaulat ja laajennustarpeet nousivat keskiöön, kun Päärataryhmä esitti Helsingin ja Tornion välisen runkoyhteyden muuttamista vähintään kaksiraiteiseksi. Artikkelissa korostettiin, että hankkeen eteneminen vaatii hallituskaudet ylittävää sitoutumista ja tarkkaa investointien priorisointia, koska julkisen talouden liikkumavara on rajallinen ja turvallisuusperusteet painavat päätöksenteossa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?