Suomen työttömyysturvan ehdot kiristyvät osa-aikatyössä ja provisiotyössä

Suomen työttömyysturvan ehdot kiristyvät osa-aikatyössä ja provisiotyössä
Työttömyysturva tiukentuu Suomessa

Hallituksen työttömyysturvauudistukset osuvat yhä useampaan työntekijään, kun osa-aikatyö, nollatuntisopimukset ja provisiopalkkaiset tehtävät yleistyvät Suomessa. Järjestelmän monimutkaisuus ja tiukat ehdot saavat osan työntekijöistä luopumaan tuen hakemisesta tai kieltäytymään työstä kokonaan.

Kohokohdat

  • Vuoden 2024 alussa osa-aikatyötä tekevien työnhakuvelvoite nousi yhdestä työpaikasta kolmen kuukauden aikana neljään hakuun kuukaudessa.
  • Soviteltua työttömyysetuutta ei myönnetä provisiotyössä, jos työntekijä tekee yli 80 prosenttia alan täydestä työajasta, vaikka ansiot jäisivät alle 1 430 euroa.
  • Työttömyysturvan ehtojen kiristykset ja suojaosan poisto lisäävät epävarmuutta erityisesti nollatuntisopimuksella ja vaihtelevilla tuloilla työskenteleville.

Kiristyneet ehdot vaikeuttavat tuen hakua

YLE:n mukaan Lahdessa asuva Viivi Nenonen työskentelee neljällä nollatuntisopimuksella laivalla, ravintoloissa ja lippumyymälässä, mutta kokee työttömyysturvan hakemisen niin monimutkaiseksi, että hän ei enää hae etuuksia. Helmikuussa hän sai hakemuksensa perusteella 60 euroa tukea, mutta työmäärän kasvaessa palkkatulot nousivat liian suuriksi tuen saamiseksi.

Nenosen mukaan kuukausituloja on mahdotonta arvioida etukäteen, vaikka Kela saa palkkatiedot suoraan. Hänen on silti raportoitava kuukausittain erikseen työpäivät ja työtunnit sekä tehtävä selvitys myös vapaaehtoistyöstä.

Vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos nosti osa-aikatyötä tekevien työnhakuvelvoitteen yhdestä työpaikasta kolmen kuukauden aikana neljään hakuun kuukaudessa. Nenosen mukaan velvoite hakea töitä sovitellun etuuden saamiseksi tuntuu oudolta tilanteessa, jossa tarjolla olevat kokoaikatyöt ovat usein käytännössä osa-aikaisia, keikkaluonteisia tai nollatuntisopimuksella tehtäviä.

Järjestelmä vaikuttaa työn vastaanottamiseen

Tilastokeskuksen mukaan osa-aikatyötä tekee nyt lähes joka viides työllinen, eli hieman yli 480 000 ihmistä. SAK:n kyselyn mukaan lähes 80 prosenttia heistä haluaisi lisää työtunteja, mikä korostaa työttömyysturvan merkitystä monen toimeentulon täydentäjänä.

Kirkkonummella asuva Ronja Karkinen kertoo jättäneensä vastaanottamatta provisiopalkkaisen ovelta ovelle tehtävän myyntityön, koska hän pelkäsi karenssia. Työllisyyspalveluista kerrottiin hänelle, että jopa irtisanominen voisi johtaa karenssiin, mikä teki työn vastaanottamisesta liian riskialtista.

Provisiopalkkaisessa työssä työntekijä voi jäädä järjestelmässä väliinputoajaksi, jos työtä tehdään kokoaikaisesti mutta myyntiä ei synny. Soviteltua työttömyysetuutta ei makseta, jos henkilö tekee yli 80 prosenttia alan täydestä työajasta, vaikka ansiot jäisivät heikoiksi. Työstä voi irtisanoutua ilman 45 päivän karenssia vain, jos palkka jää tarpeeksi matalaksi; viime vuonna raja oli 1 430 euroa.

Petteri Orpon hallitus tavoittelee etuuksien yksinkertaistamista ja työnteon kannattavuuden parantamista, mutta ay-liike on arvostellut useita jo tehtyjä muutoksia, kuten työttömyystukien suojaosan poistoa. Jutussa haastatellut työntekijät kuvaavat, että käytännössä järjestelmä lisää epävarmuutta juuri niillä työmarkkinoiden reuna-alueilla, joilla työn määrä ja palkka vaihtelevat eniten.

Käsittelimme aiemmin toimeentulotukihakemusten kasvua useilla hyvinvointialueilla, kun heikkenevä taloustilanne ja sosiaaliturvan kiristykset lisäävät painetta pienituloisille. Jutussa kuvattiin, miten alueet varautuvat kasvaviin menoihin ja hakemusmääriin lisäämällä rahoitusta ja henkilöstöä sekä miten avuntarve kohdistuu yhä useammin perusmenoihin, kuten ruokaan ja asumiseen.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.