Kela-korvausten kustannukset kasvavat hyvinvointialueilla sairausmatkoja nopeammin

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Kela-korvausten kustannukset kasvavat

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Keskuspankit

Sholanke Dele

22.04.2026

Kela-korvausten kustannukset kasvavat hyvinvointialueilla sairausmatkoja nopeammin — Kela-kustannukset kasvussa

Hyvinvointialueiden palveluverkon muutokset kasvattavat monin paikoin potilaiden matkoja hoitoon, ja Kelan maksamat sairausmatkakorvaukset nousevat selvästi matkamääriä nopeammin. Kehitys siirtää osan sote-palvelujen keskittämisen kustannuksista valtiolle ja voi samalla vaikeuttaa hoitoon hakeutumista erityisesti pitkien etäisyyksien kunnissa.

Kohokohdat

Kelan sairausmatkakorvaukset kasvoivat vuosina 2023–2025 noin 15,7 prosenttia, mikä on kaksinkertainen tahti matkamäärien kasvuun verrattuna.
Pihtiputaalla korvattujen sairausmatkojen määrä nousi lähes kolmanneksella kahdessa vuodessa ja kustannukset lähes 39 prosenttia 1,5 miljoonaan euroon.
Keski-Suomen hyvinvointialueen sote- ja hammashoitoloiden sulkemiset lisäävät Kela-taksien matkoja 7 400:lla vuodessa ja kustannuksia noin 0,5 miljoonalla eurolla.

Sairausmatkojen kulut kiihtyvät palvelujen etääntyessä

Ylen mukaan Kelan maksamat sairausmatkakorvaukset kasvoivat koko maassa vuosina 2023–2025 reaalisesti noin 15,7 prosenttia, mikä on noin kaksinkertainen tahti matkamäärien kasvuun verrattuna. Kelan erikoistutkija Päivi Tillman sanoo kasvua selittävän inflaation, taksikyytien arvonlisäveron nousun sekä ambulanssien ja taksien taksankorotusten, mutta myös sen, että palvelut voivat sijaita aiempaa kauempana.

Tillmanin mukaan etenkin pitkien taksimatkojen määrä kasvaa, ja uutta tarvetta Kela-taksille syntyy esimerkiksi silloin, kun lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotto siirtyy omasta kunnasta naapurikuntaan. Kela ei ole toistaiseksi tehnyt tutkimusta siitä, miten terveyspalvelujen keskittäminen vaikuttaa sairausmatkojen kasvuun.

Kuntakohtaiset erot ovat suuria. Pihtiputaalla Kela korvasi viime vuonna yli 10 000 sairausmatkaa, lähes kolmanneksen enemmän kuin kaksi vuotta aiemmin, ja korvaussumma nousi samassa ajassa lähes 39 prosenttia noin 1,5 miljoonaan euroon.

Potilaalle muutos näkyy pidempänä matkustamisena ja ajankäyttönä. Pihtiputaalainen Ritva Kotisaari kulkee 140 kilometrin matkan Jyväskylään kipuhoitajan vastaanotolle, ja noin 15 minuutin hoitokäynti vie autoiluna yhteensä neljä tuntia, mikä pakottaa ottamaan vapaapäivän töistä.

Kustannusten siirtymä haastaa hyvinvointialueiden säästölaskelmat

Etelä-Savon hyvinvointialue Eloisan johtaja Santeri Seppälä katsoo, että sairausmatkojen korvausten pitäisi olla osa hyvinvointialueiden rahoitusta, jotta säästötoimien todellisia vaikutuksia voisi verrata paremmin. Hänen mukaansa palvelujen keskittämisestä voi syntyä säästöjä, vaikka matkakulut kasvavat, mutta kokonaisuutta on vaikea laskea, koska tiedot eivät ole samassa paikassa.

Tämä tarkoittaa, että hyvinvointialueen taloudessa palveluverkon karsiminen voi näyttää todellista edullisemmalta, kun Kelan kautta maksettavia matkakuluja ei huomioida. Seppälän mukaan Etelä-Savossa suuria supistuksia ei ole haluttu tehdä juuri siksi, että todellisia säästövaikutuksia on vaikea arvioida.

Keski-Suomen hyvinvointialue sulkee tänä vuonna säästösyistä kymmenen soteasemaa ja seitsemän hammashoitolaa. Alueen alustavan arvion mukaan Kela-taksien matkamäärä kasvaa noin 7 400 matkalla vuodessa ja kustannukset noin puolella miljoonalla eurolla, kun Kela maksoi viime vuonna Keski-Suomeen matkakorvauksia noin 21 miljoonaa euroa.

Itä-Suomen yliopiston terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen sanoo, että terveyspalvelujen muutokset voivat aiheuttaa kustannuksia myös yksittäisille ihmisille ja työnantajille. Hänen mukaansa ihmisten ajankäyttö ja matkakulut ovat merkittäviä menoeriä, joten palvelurakenteen muutoksia pitäisi tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin.

Kehysriihen säästölinja ja sote-sopeutukset olivat aiemmassa jutussamme keskiössä, kun hallituspuolueet hakivat noin 400 miljoonan euron korvaavia säästöjä ja valmistelivat samalla kasvua ja työllisyyttä tukevia toimia. Kirjoitimme myös siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluista tavoitellaan merkittäviä lisäleikkauksia ja että päätöksillä voi olla heijastusvaikutuksia muihin menoeriin sekä valtion rahoitusliikkumavaraan.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?