Metsälannoituksen droonikäyttö kasvaa Suomessa, hätäilmoitukset lisääntyvät Itä-Suomessa

Metsälannoituksen droonikäyttö kasvaa Suomessa, hätäilmoitukset lisääntyvät Itä-Suomessa
Droonit metsissä yleistyvät

Suomessa metsien boorilannoitusta tehdään yhä useammin droonilla samalla, kun kansalaisten droonihavainnoista tekemät hätäilmoitukset lisääntyvät. Maaliskuun lopulla maahan pudonneet ukrainalaisdroonit ja viranomaisten kehotus ilmoittaa poikkeavista havainnoista nostavat ilmoitusmääriä, vaikka osa tapauksista koskee luvallista hyötykäyttöä.

Kohokohdat

  • Itä-Suomen hätäkeskukset saivat palmusunnuntaista alkaen päivittäin 3–10 drooni-ilmoitusta, joista noin puolet tuli alueelta.
  • Droonilannoitus mahdollistaa yhden lennolla runsaan hehtaarin lannoituksen ja päivässä jopa 20–30 hehtaaria, tehostaen täsmäkäyttöä.
  • Pohjois-Savossa tehtiin viime vuonna lähes puolet valtion tukemasta boorilannoituksesta, jonka arvioidaan tuovan metsänomistajille noin 11,2 miljoonan euron lisätulot.

Droonilannoitus etenee metsätaloudessa

Ylen mukaan hätäkeskuksiin on palmusunnuntain jälkeen tehty drooneista päivittäin 3–10 ilmoitusta, ja noin puolet niistä tulee Itä-Suomesta. Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio pitää määrää suhteellisen pienenä, vaikka ilmoitukset ovat yleistyneet viranomaisten kehotuksen ja ukrainalaisdrooneihin liittyneen huomion seurauksena.

Osa ilmoituksista koskee hyötykäytössä olevia drooneja, kuten metsien lannoituksessa käytettäviä lennokkeja. Silvadronesin myyntikoordinaattori Mikko Rauman mukaan myös yhtiön lannoituslennosta tehtiin ilmoitus Kuopion Vehmersalmella, kun lähialueen asukas epäili havaintoa poikkeavaksi.

Booria on tähän asti ruiskutettu käsin tai levitetty laajemmille alueille helikopterilla, mutta drooni mahdollistaa tarkemman levityksen. Silvadronesin lennokkia operoivan Juhani Tiaisen mukaan yhdellä lennolla voidaan lannoittaa runsaan hehtaarin alue, mikä tarkoittaa päivässä noin 20–30 hehtaaria.

Kasvulisä tukee metsänomistajien tuloja

Suomen metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes arvioi, että helikopterilevityksestä siirrytään yhä enemmän droonilevitykseen. Hänen mukaansa kyse on tulevaisuuden levitysmuodosta, kun metsätaloudessa haetaan aiempaa täsmällisempiä ja tehokkaampia menetelmiä.

Boori on kasvien kasvulle välttämätön hivenaine, ja sen puute näkyy etenkin kuusessa latvakasvun häiriöinä. Puutosta esiintyy rannikkoa enemmän sisämaassa ja erityisesti Itä-Suomessa, missä vanhat kaskiviljelyalueet lisäävät tarvetta terveyslannoitukselle.

Valtion tukemaan boorilannoitukseen on Remeksen mukaan innostuttu erityisesti Pohjois-Savossa, jossa tehtiin viime vuonna lähes puolet valtion tukemasta boorilannoituksesta. Viime vuoden lannoitusten arvioidaan tuovan tulevaisuudessa lähes 250 000 kuution lisäkasvun, mikä merkitsee nykyhinnoilla noin 11,2 miljoonan euron kantorahatuloa metsänomistajille.

Aiemmassa jutussamme yritystukien jakautumisesta Suomessa vuosina 2020–2025 tarkastelimme, miten julkista rahoitusta on suunnattu eri toimijoille ja millaisia perusteluja suurimmat tuensaajat ovat esittäneet. Kävimme läpi myös tukien vaikuttavuutta sekä keskustelua siitä, ohjaavatko tuet aidosti uuteen kasvuun ja vihreään siirtymään vai ylläpitävätkö ne olemassa olevia rakenteita.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.