Itä-Suomi tarjoaa tilaa suurelle sähköntuotannolle Suomen kantaverkossa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Itä-Suomi ja sähköntuotanto

Kaikki uutiset

Parhaat palat

Kryptouutiset

Talousuutiset

Markkinakatsaus

Välittäjät

Sääntelyviranomaisten uutiset

Dan Blystone

20.05.2026

Itä-Suomi tarjoaa tilaa suurelle sähköntuotannolle Suomen kantaverkossa — Uusia mahdollisuuksia Itä-Suomeen

Suomen sähköjärjestelmässä Itä-Suomeen on jäänyt merkittävä siirtokapasiteetin aukko Venäjän sähköntuonnin päättymisen jälkeen. Tämä voi Fingridin mukaan helpottaa uuden suuren sähköntuotantolaitoksen sijoittumista alueelle samaan aikaan, kun tuotanto painottuu yhä vahvemmin länsirannikolle.

Kohokohdat

Itä-Suomeen vapautui merkittävästi siirtokapasiteettia Venäjän sähköntuonnin (1 300 MW) päätyttyä vuonna 2022, mahdollistaen uuden suuren tuotantolaitoksen rakentamisen.
Länsirannikon ydin- ja tuulivoiman kasvu on lisännyt siirtopaineita Suomen kantaverkkoon ja korostanut sähköntuotannon maantieteellisen hajautuksen tarvetta pullonkaulojen välttämiseksi.
Etelä-Suomeen suunnitellut datakeskushankkeet (Nebius 310 MW, Neoen, Solar Foods) kasvattavat sähkönkulutusta, pakottaen Fingridin historialliseen 5,2 miljardin euron investointiohjelmaan verkon vahvistamiseksi.

Venäjän tuonnin päättyminen vapautti kapasiteettia

Ylen mukaan Fingridin kantaverkon suunnittelusta vastaava johtaja Jussi Jyrinsalo arvioi, että Itä-Suomeen mahtuisi hyvin uusi iso sähköntuotantolaitos, koska alueelle jäi venäläisen sähköntuonnin päättymisen jälkeen siirtokapasiteettia vapaaksi. Ennen Ukrainan sotaa Venäjältä tuotiin parhaimmillaan 1 300 megawattia sähköä, mikä vastaa suunnilleen Olkiluoto 3:n tehoa.

Sähkö kulki aiemmin Lappeenrannan Yllikkälän ja Kotkan Kymin sähköasemien kautta rannikkoa pitkin Etelä-Suomen suuriin kulutuskohteisiin. Tuonnin loputtua pian Venäjän vuonna 2022 aloittaman hyökkäyksen jälkeen Kaakkois-Suomen rooli idän suunnan kansainvälisenä syöttöpisteenä päättyi, ja osa alueen vahvoista siirtoyhteyksistä jäi aiempaa vähäisemmälle käytölle.

Jyrinsalon mukaan Yllikkälän ja Kymin voimalinjojen johdot on tämän jälkeen kytketty yhteen, eikä siirtolinja enää kierrä Venäjän puolella. Hänen mukaansa venäläisen sähkön merkitys oli jo ennen sotaa pienentymässä, vaikka vielä vuonna 2021 sen osuus oli noin 10 prosenttia Suomen sähkönkulutuksesta.

Länsirannikon tuotantokeskittymä lisää verkon paineita

Tällä hetkellä sähkö virtaa Suomessa kasvavassa määrin länsirannikolta muualle maahan, koska suurimmat ydinvoimalat ja lähes kaikki tuulivoima sijaitsevat siellä. Jyrinsalon mukaan kantaverkon kannalta paras ratkaisu olisi, että sähköntuotanto jakautuisi tasaisemmin eri puolille Suomea, sillä pitkät maan sisäiset siirtoyhteydet voivat aiheuttaa pullonkauloja verkkoon.

Lappeenrannan Energian toimitusjohtaja Arto Nikkanen pitää myös tuotannon ja kulutuksen läheistä sijaintia optimaalisena, mutta sanoo Lappeenrantaan suunnitelluille teollisille investoinneille riittävän sähköä nykyverkossa. Hänen mukaansa tämä ei ole vielä suuri ongelma, koska Suomen sähkönsiirtoverkko on vahva.

Alueelle suunnitellaan samalla useita sähkönkäyttöä lisääviä hankkeita. Nebius rakentaa Lappeenrantaan 310 megawatin datakeskusta, Neoen suunnittelee datakeskusta Yllikkälän sähköaseman viereen ja Solar Foods kaavailee proteiinitehdasta lähialueelle. Fingrid on varoittanut, että datakeskusbuumi ja muu kulutuksen kasvu kuormittavat etenkin Etelä-Suomen verkkoa, ja suuret kulutuskohteet synnyttävät lähes aina tarpeen vahvistaa kantaverkkoa. Yhtiöllä onkin käynnissä historiansa suurin, 5,2 miljardin euron investointiohjelma.

Nikkasen mukaan uuden sähköntuotannon saaminen Itä-Suomeen olisi tulevaisuudessa hyödyllistä, mutta tuulivoiman rakentamista rajoittavat alueella puolustusvoimien tutkajärjestelmät, jotka voivat häiriintyä voimaloista.

Aiemmassa jutussamme kerroimme Blackstonen ja Googlen yhteisyrityksestä, jonka tavoitteena on rakentaa Yhdysvaltoihin uutta tekoälyinfrastruktuuria. Blackstone sijoittaa hankkeeseen 5 miljardia dollaria, ja Google toimittaa siihen TPU-kiihdyttimiä, joilla tavoitellaan ensimmäistä 500 megawatin laskentakapasiteettia vuoteen 2027 mennessä. Kokonaisuus havainnollistaa, miten nopeasti datakeskus- ja AI-laskennan kapasiteettitarve kasvaa, mikä luo painetta myös energiaverkoille ja uusille sijoituspaikoille.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?