Kainuu rakentaa kasvua datakeskuksilla ja pk-yrityksillä

Kainuu rakentaa kasvua datakeskuksilla ja pk-yrityksillä
Kainuu nojaa datakeskuksiin

Kainuun talous kasvaa edelleen muuta Suomea vahvemmin, vaikka yleinen taantuma painaa kysyntää ja työttömyys on nousussa. Kasvua tukevat erityisesti Kajaanin datakeskushankkeet, matkailu sekä laaja pk-yrityskenttä, mutta osaajapula, väestön väheneminen ja rahoituksen saatavuus jarruttavat kehitystä.

Kohokohdat

  • Kainuun talous on ollut maan kärkitasolla yli kymmenen vuotta, ja Kajaanin datakeskukset sekä matkailu, erityisesti Vuokatti, vetävät kasvua.
  • Valtio valmistelee Kajaanin nimeämistä erityistalousalueeksi datakeskusekosysteemin tueksi, mikä lisää alueen investointi- ja työvoimaodotuksia.
  • Kainuun pk-yrityksistä 95 prosenttia on mikroyrityksiä, ja puolet toimii yksinyrittäjinä, jolloin suhdanneherkkyys korostuu etenkin palvelualoilla.

Datakeskukset ja matkailu tukevat kasvua

YLE:n mukaan Kainuun talous on pysynyt maan kärkitasolla yli vuosikymmenen, ja kasvun tärkeimpiä vetureita ovat eri vaiheissa olevat Kajaanin datakeskukset. Alueen elinvoimaa tukevat myös matkailu, erityisesti Vuokatti, kaivostoiminta sekä konepajateollisuus, vaikka osassa teollisuutta on myös vaikeuksia.

Suurimmat yritykset ja rakennushankkeet keskittyvät Kajaanin, Sotkamon ja Paltamon seudulle, mutta investointihalukkuutta löytyy myös muualla maakunnassa. Suomussalmella kylpylähotelli Kiannon Kuohuissa huoneita uudistetaan uuden omistajan aikana, mikä kuvastaa paikallista uskoa matkailun kehitykseen.

Kainuun Yrittäjien toimitusjohtaja Mari Möttösen mukaan alueen vahva nousu näkyy myös viime vuonna tehdyssä yli 200 yrityksen kyselyssä, jossa yrittäjät arvioivat tunnelmia keskimäärin yli seitsemän arvoiseksi asteikolla yhdestä kymmeneen. Samalla hän korostaa, että 95 prosenttia kainuulaisyrityksistä on mikroyrityksiä ja noin puolet niistä toimii yksinyrittäjinä, minkä vuoksi heikko suhdannetilanne näkyy nopeasti etenkin palvelualoilla.

Erityistalousalueen valmistelu nostaa odotuksia

Valtio valmistelee Kajaanin nimeämistä erityistalousalueeksi datakeskusten ympärille rakentuvan ekosysteemin tueksi. Suunnitelma vahvistaa kuvaa siitä, että Kainuu hakee seuraavaa kasvuvaihetta investointien, uuden yritystoiminnan ja työvoiman saatavuuden kautta.

Kuntien ja yritysten yhteistyö on alueella keskeisessä roolissa. Paltamon kunnanjohtaja Pasi Ahoniemen mukaan yritysmyönteisyys perustuu ennakoivaan maapolitiikkaan, kaavoitukseen, lupausten pitämiseen ja nopeaan reagointiin, kun yritykset hakevat ratkaisuja sijoittumiseen tai laajentumiseen.

Myös yritykset hakevat kasvua aktiivisesti. Katera Steel rakensi Kajaaniin uudet tilat vuokrasopimuksen päättyessä, ja toimitusjohtaja Mikko Julkusen mukaan työtä riittää noin 40 työntekijälle sekä Kainuussa että sen ulkopuolella. Julkunen arvioi kuitenkin, että markkinaehtoisilta liikepankeilta tarvitaan enemmän aitoa riskinottokykyä, jotta kasvua voidaan vauhdittaa.

Suomen Yrittäjien johtaja Harri Jaskari näkee Kainuun sopivana alueena uusien työvoima- ja rahoituspalvelujen pilotointiin. Hänen mukaansa maakunnan maine on muuttunut selvästi, ja datakeskusten ympärille syntyvä kehitys voi toimia mallina myös muualla Suomessa.

Aiemmassa jutussamme OP Pohjolan ennusteesta kerroimme, että alueellinen talouskehitys on eriytynyt, mutta kasvun odotetaan kiihtyvän seuraavien viiden vuoden aikana 16 maakunnassa investointien ja tuottavuuden paranemisen tukemana. Samalla korostimme, että maakuntien väliset erot pysyvät suurina ja työmarkkinat elpyvät taloutta hitaammin, vaikka pitkällä aikavälillä näkymä on paranemassa koko maassa.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.