Suomen työllisyystavoite jää VM:n arvion mukaan selvästi hallituksen linjasta
Suomen hallituksen työllisyystavoitteen toteutuminen näyttää valtiovarainministeriön arvion perusteella jäävän kauas poliittisesti asetetusta tasosta. Ministeriön asiakirjan mukaan työllisten määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 18 000:lla, vaikka hallitus on pitänyt kiinni 100 000 uuden työllisen tavoitteesta.
Kohokohdat
- Valtiovarainministeriö arvioi hallituksen työllisyystoimien tuovan vuoteen 2030 mennessä vain noin 18 000 uutta työllistä, jääden selvästi 100 000 henkilön tavoitteesta.
- Työllisten määrän odotetaan kasvavan vuosina 2029–2030 keskimäärin 0,8–0,9 % vuodessa, kasvuvauhti jää työ- ja elinkeinoministeriön aiempia ennusteita hitaammaksi.
- Heikko talouskasvu ja työmarkkinauudistusten epävarmat kohdevaikutukset hidastavat kehitystä, lisäten painetta hallituksen talous- ja työmarkkinapolitiikalle.
Valtiovarainministeriön arvio vuosille 2027-2030
Ylen mukaan valtiovarainministeriö on laatinut valtiovarainvaliokunnalle kevään talousennusteisiin perustuvan arvion hallituksen työllisyys- ja sopeutustoimien vaikutuksista vuosille 2027-2030. Arvion lähtökohtana on, että hallituksen päätösten odotetaan tuovan 105 000 työllistä lisää, mutta asiakirjan mukaan toteutuminen etenee hyvin hitaasti.Ministeriön arvion mukaan hallituksen työllisyystoimien vaikutuksesta työllisten määrä voisi vuonna 2030 olla yhteensä noin 18 000 suurempi. Työllisten määrän arvioidaan kasvavan vuosina 2029 ja 2030 keskimäärin noin 0,8-0,9 % vuodessa.
Arvio on synkempi kuin työ- ja elinkeinoministeriön toukokuussa julkaistu ennuste, jossa työllisyyden arvioidaan kasvavan 18 000 henkilöllä vuonna 2027 ja 25 000 henkilöllä vuonna 2028. Hallitus on silti pitänyt kiinni tavoitteestaan nostaa työllisten määrää 100 000:lla hallituskauden aikana.
Heikko kysyntä jarruttaa työmarkkinoita
Valtiovarainministeriö pitää kehityksen keskeisenä syynä heikosta talouskasvusta johtuvaa vaimeaa kysyntää. Asiakirjassa kuitenkin arvioidaan, että työllisten määrän odotetaan kääntyvän hienoiseen kasvuun vuoden 2027 aikana.Ministeriön mukaan ongelmana on myös se, etteivät työmarkkinoiden rakenneuudistukset välttämättä auta kaikkia kohderyhmiä. Asiakirjassa todetaan, että suhdannenousun alussa työvoiman kysyntä kohdistuu paremman tuottavuuspotentiaalin omaavaan henkilöstöön, eikä rakenneuudistusten varsinainen kohderyhmä välttämättä edusta tätä potentiaalia.
Arvio lisää painetta hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikalle aikana, jolloin Suomen talous ja työllisyyskehitys ovat olleet heikkoja. Tavoitetta on kritisoitu myös hallituspuolue kokoomuksen sisältä, mikä korostaa eroa poliittisen tavoitteen ja virkamiesarvion välillä.
Aiemmassa jutussamme EU:n liiallisen alijäämän menettelystä Suomessa käsittelimme, miten velkaantuminen, heikko talouskehitys sekä itärajan tilanne ja kasvavat puolustusmenot kiristävät julkista taloutta. Kerroimme myös, että EU:n arvion mukaan Suomi etenee sääntöjen puitteissa riittävillä toimilla ja hyödyntää puolustusmenoihin liittyvää joustoa vuoteen 2028 asti, samalla kun unionissa valmistellaan lisäinvestointeja itärajan jäsenmaille.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto