Pohde aloittaa henkilöstökuluja leikkaavat yt-neuvottelut Pohjois-Pohjanmaalla

Pohde aloittaa henkilöstökuluja leikkaavat yt-neuvottelut Pohjois-Pohjanmaalla
Pohde aloittaa yt-leikkaukset

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue kiristää talouttaan tilanteessa, jossa henkilöstö on ammattijärjestön mukaan ollut kuormittunut jo pitkään jatkuvien muutosten vuoksi. Kesäkuun 22. päivänä alkavien yt-neuvottelujen piirissä on 18 000 työntekijää, ja tavoitteena on vähentää henkilöstökuluja noin 30 miljoonalla eurolla.

Kohokohdat

  • Pohde käynnistää koko henkilöstöä koskevat yt-neuvottelut Pohjois-Pohjanmaalla, painopisteenä täyttökielto, sijaisten käytön rajoittaminen ja työaikakustannusten leikkaus.
  • Leikkaukset koskevat lähinnä esihenkilö-, asiantuntija- sekä hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviä, mahdollistaen etulinjan sote-palveluiden säästämisen mutta uhaten hoidon laatua.
  • Hyvinvointialueen valtionrahoituksen ennustetaan kasvavan ensi vuonna 1,6 prosenttia, mutta se jää palkka- ja ostokustannusten nousua pienemmäksi sekä 56 miljoonaa euroa aiempia arvioita alemmaksi.

Neuvottelujen laajuus ja säästökeinot

Ylen mukaan hyvinvointialue ilmoittaa koko henkilöstöä koskevista yt-neuvotteluista tiistaina osana tämän vuoden talouden sopeutusta. Keskeisiin keinoihin kuuluvat tehtävien täyttökielto, sijaisten käytön rajoittaminen sekä ylityö- ja työaikakustannusten vähentäminen.

Tehyn Pohteen ammattiosaston päätoiminen pääluottamusedustaja Kristiina Riekki sanoo henkilöstön olevan järkyttynyt. Hänen mukaansa säästötoimia ja talouden sopeuttamista on tehty alueella jo vuosien ajan, ja tehtävien täyttökielto ohjaa osaavaa henkilöstöä hakemaan töitä muualta.

Riekin mukaan sijaisten käytön rajoittaminen kasvattaa vakituisen henkilöstön työmäärää ja vaikeuttaa samalla alalta valmistuvien pääsyä työelämään. Hänen arvionsa mukaan tilanne voi lisätä myös sairauspoissaoloja ja heikentää hyvinvointialueen kykyä tuottaa jopa lakisääteisiä palveluja.

Rahoituspaineet ja vaikutukset sote-palveluihin

Pohteen aluehallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä sanoo Ylelle, että aivan etulinjan sosiaali- ja terveyspalvelutyötä tekeviin vähennyksiä ei mahdollisesti kohdisteta. Alustavan arvion mukaan leikkaukset painottuvat esihenkilö- ja johtotehtäviin, asiantuntijatyöhön sekä hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviin.

Riekki korostaa, että myös asiantuntijatyö on olennainen osa hyvinvointialueen toimintaa ja sen kehittämistä. Hänen mukaansa vähennykset voivat siirtää esihenkilötyötä kauemmaksi sote-ammattilaisista ja näkyä lopulta hoidon laadussa.

Hyvinvointialueen valtiolta saaman rahoituksen arvioidaan kasvavan ensi vuonna noin 1,6 prosenttia, mikä jää palkkojen ja ostopalvelujen kustannusnousua pienemmäksi. Lisäksi ensi vuoden valtionrahoitus on 56 miljoonaa euroa pienempi kuin aiemmissa laskelmissa, mikä lisää painetta jatkaa sopeutustoimia alueen palveluissa.

Aiemmassa jutussamme Lapin hyvinvointialueen (Lapha) valtion arviointiryhmän loppuraportista kerroimme, että alue voi jatkaa itsenäisenä ilman aluejakoselvittäjää, vaikka talous pysyy lähivuosina tiukkana. Raportin mukaan itsenäinen jatko edellyttää säästölinjan jatkamista sekä talouden hallinnan ja seurannan tehostamista, mukaan lukien ulkopuolisten arvioiden hyödyntäminen toiminnan tehokkuuden varmistamiseksi.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.