Suomen työmarkkinakeskustelu nostaa sunnuntaikorvausten leikkaamisen jälleen esiin

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Sunnuntaikorvausten leikkaus keskustelu

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Ciaran Ryan

1 tunti sitten

Suomen työmarkkinakeskustelu nostaa sunnuntaikorvausten leikkaamisen jälleen esiin — Sunnuntaikorvaukset tapetilla taas

Suomessa keskustelu sunnuntaityön tuplapalkan leikkaamisesta voimistuu, kun työnantajajärjestöt hakevat keinoja yritysten kasvun ja työllistämisen tukemiseen. Talousasiantuntijoiden mukaan vaikutukset jäisivät kuitenkin todennäköisesti rajallisiksi työllisyyden kannalta, samalla kun pienipalkkaisten ostovoima heikkenisi.

Kohokohdat

Suomen Yrittäjät ja EK esittävät lakisääteisistä sunnuntaikorvauksista luopumista ja arkipyhien muuttamista palkattomiksi vapaiksi kustannussäästöjen saavuttamiseksi.
Laboren Merja Kauhasen mukaan sunnuntaikorvausten leikkaamisella ei olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen tai talouskasvuun, mutta se leikkaisi etenkin pienipalkkaisten tuloja ja kulutusta.
Tilastokeskuksen mukaan noin 280 000 palkansaajaa työskenteli säännöllisesti sunnuntaisin vuonna 2025, pääosin sote- ja kaupan alalla, jolloin muutokset vaikuttaisivat etenkin naisvaltaisiin matalapalkka-aloihin.

Työnantajajärjestöjen esitykset ja talousarviot

Ylen mukaan Suomen Yrittäjät vaatii lakisääteisestä sunnuntaikorvauksesta luopumista, ja myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK on ajanut samansuuntaisia muutoksia jo aiemmin. Esityksiin kuuluu lisäksi arkipyhien muuttaminen palkattomiksi vapaiksi tai niiden siirtäminen viikonloppuun, jotta yritysten toimintaa voitaisiin sovittaa paremmin eri toimialojen tarpeisiin.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen arvioi, että sunnuntaityökorvausten leikkauksilla ei todennäköisesti olisi merkittävää vaikutusta työllisyyteen tai talouskasvuun. Hän viittaa australialaiseen tutkimukseen, jonka perusteella sunnuntaityön palkanlisien leikkaaminen ei lisännyt olennaisesti työllisyyttä tai aukioloaikoja kaupoissa ja ravintoloissa, vaikka kotimaista tutkimusnäyttöä aiheesta ei ole.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju katsoo, että yritysten kasvun kannalta suurempi kysymys on työn tuottavuus. Hänen mukaansa tuotteiden ja palvelujen katteet, tuotekehitys sekä työn johtaminen vaikuttavat kasvuun enemmän kuin sunnuntailisät, vaikka joillakin aloilla kustannusmuutoksilla voisi olla vaikutusta työllistämiseen ja aukioloaikoihin.

Vaikutukset palvelualoihin ja kotitalouksien ostovoimaan

Tilastokeskuksen mukaan noin 280 000 palkansaajaa teki säännöllisesti sunnuntaityötä vuonna 2025, ja suurimmat ryhmät ovat sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kaupan alalla. Näillä aloilla vuorolisät muodostavat monille merkittävän osan palkasta, joten leikkaukset kohdistuisivat erityisesti pienipalkkaisiin ja naisvaltaisiin ammatteihin.

Kauhasen mukaan sunnuntaikorvausten poistaminen vähentäisi monien työntekijöiden tuloja ja kulutusta, mikä voisi vaimentaa kokonaiskysyntää ja lisätä täydentävien sosiaalietuuksien tarvetta. Hän korostaa myös, että sunnuntaityön lisä korvaa epämukavaa työaikaa, joka vie aikaa perheen ja ystävien kanssa, ja että tällaisen korvauksen heikentäminen voi heikentää etenkin sote-alan houkuttelevuutta tulevaisuudessa.

Kangasharjun mukaan ravintola-ala voisi joissakin tapauksissa hyötyä siitä, että sunnuntaityö ei olisi arkea kalliimpaa, koska useampi ravintola voisi pitää ovensa auki sunnuntaisin. Hän kuitenkin painottaa, että vaikutukset vaihtelevat toimialoittain ja että esimerkiksi sairaaloiden ja pelastusasemien kaltaiset palvelut ovat eri asemassa kuin vapaaehtoisesti sunnuntaisin toimivat yksityiset palvelut.

Sunnuntaityön lakisääteisten korvausten leikkaamisesta käytävä keskustelu nousi aiemmin esiin, kun Suomen Yrittäjät ja EK esittivät sunnuntailisien poistamista sekä arkipyhien muuttamista palkattomiksi vapaiksi tai siirtämistä viikonloppuun. Tuolloin asiantuntijat arvioivat, että työllisyys- ja kasvuhyödyt jäisivät todennäköisesti rajallisiksi, mutta vaikutukset kohdistuisivat erityisesti palvelualoihin sekä pienipalkkaisten ja naisvaltaisten alojen ostovoimaan.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?