Suomen ajoneuvoveron kevennys kohdistuu vanhoihin polttomoottoriautoihin, ala vaatii verotuksen painopisteen muutosta
Suomen hallitus vie eteenpäin ajoneuvoveron kevennystä, joka koskee voimaantulovuotenaan yli 10 vuotta vanhoja polttomoottoriautoja. Vuoden 2028 alussa voimaan tulevan muutoksen kokoluokka on 10 miljoonaa euroa, mutta keskimääräinen alennus jää noin kuuteen euroon autoa kohti vuodessa.
Kohokohdat
- Hallitus esittää yli 10 vuotta vanhojen polttomoottoriautojen ajoneuvoveron pienennystä, joka tuo keskimäärin vain kuusi euroa säästöä vuodessa autoa kohti.
- Noin 60 prosenttia Suomen henkilö- ja pakettiautoista kuuluu verohelpotuksen piiriin, mutta vaikutus sähköautoihin siirtymiseen jää vähäiseksi.
- Autoalan Keskusliiton mukaan Suomi tarvitsee noin 900 000 ladattavaa autoa vuoteen 2030 mennessä, ja se ehdottaa autoveron poistamista kaikilta autoilta siirtymän vauhdittamiseksi.
Verohelpotuksen sisältö ja perustelut
YLE:n mukaan hallituksen lakiluonnos vanhojen polttomoottoriautojen ajoneuvoveron keventämisestä lähti torstaina lausuntokierrokselle. Muutos kohdistuu yli 10 vuotta vanhoihin autoihin, ja hallitus on perustellut ratkaisua pienituloisten kotitalouksien kasvaneiden autonkäyttökustannusten helpottamisella tilanteessa, jossa polttoaineiden hinnat nousivat.Kyse ei ole ensimmäisestä vastaavasta ratkaisusta, sillä hallitus on aiemminkin kohdistanut ajoneuvoveron kevennyksen vanhempiin keski- ja suuripäästöisiin autoihin. Tällä kertaa verohelpotuksen kokonaismäärä on kuitenkin rajallinen, mikä pienentää sen vaikutusta kuluttajien autovalintoihin.
Autoalan Keskusliiton toimitusjohtaja Tero Lausalan mukaan ilmastovaikutus jää vähäiseksi juuri siksi, että alennus on niin pieni. Hänen mukaansa noin 60 prosenttia Suomen henkilö- ja pakettiautoista kuuluu helpotuksen piiriin, mutta keskimääräinen hyöty on vain kuusi euroa vuodessa autoa kohti, eikä se käytännössä ohjaa valintaa uuden sähköauton ja vanhan polttomoottoriauton välillä.
Liikenteen päästöpaineet ja verouudistuksen tarve
Autoalan Keskusliitto arvioi, ettei Suomi saavuta liikenteen ilmastotavoitteitaan ilman merkittävästi nopeampaa päästövähennystä. Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä, ja Lausalan mukaan tavoite edellyttää noin 900 000 ladattavaa autoa, kun niitä on nyt alle 400 000.Jos päästövähennykset jäävät toteutumatta, seurauksena voi olla satojen miljoonien eurojen lisäkustannuksia päästöjen kompensoinnista. Samalla uusien autojen rekisteröinnit pysyvät taloustilanteen vuoksi matalina, vaikka uusista autoista suhteellisesti suuri osa on täyssähköisiä.
Lausalan mukaan verotuksen rakennetta pitäisi muuttaa niin, että painopiste siirtyy auton hankinnasta käyttöön ja hallussapitoon. Hänen mukaansa suuripäästöisiä autoja pitäisi verottaa nykyistä enemmän kuin vähäpäästöisiä, ja yksi merkittävä uudistus olisi rekisteröintiin liittyvän autoveron poistaminen myös muilta kuin sähköautoilta, jotta pienituloisten olisi helpompi siirtyä sähkö- ja ladattaviin autoihin.
Aiemmassa jutussamme käsittelimme VATT:n arviota hallituksen kehysriihen veromuutoksista ja siitä, miten ne pienentävät verokertymää sekä hyödyttävät etenkin keski- ja suurituloisia. Samalla nostimme esiin, että työmatkakulujen omavastuun alentaminen voi heikentää polttoainehintojen ohjausvaikutusta ja vaikeuttaa liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Viimeisimmät Finland uutiset
- Forex
- Crypto