Suomen tavaraviennin markkinaosuus jatkaa laskuaan maailmanmarkkinoilla
Suomen asema maailman tavaraviennissä on heikentynyt pitkällä aikavälillä, kun maan osuus globaalista viennistä on pienentynyt vuosien 2002 ja 2024 välillä. Kehitys viittaa rakenteellisiin ongelmiin vientituotteissa, sillä kansainvälinen kysyntä suosii muuta tuotetarjontaa kuin Suomen nykyistä vientirakennetta.
Kohokohdat
- Etlan tutkimus osoittaa Suomen tavaraviennin markkinaosuuden laskeneen 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosina 2002–2024.
- Markkinaosuuden supistuminen johtuu erityisesti metsäteollisuustuotteista, matkapuhelimista ja muiden tuotteiden viennistä suhteessa kehittyvien talouksien kasvuun.
- Tutkimus painottaa, että Suomen epäsuotuisa vientirakenne verrattuna muihin maihin heikentää kansainvälistä kilpailukykyä ja lisää uudistustarvetta.
Etlan tutkimus avaa viennin laskun taustat
Ylen välittämän Etlan tutkimuksen mukaan Suomen osuus maailman tavaraviennistä on laskenut 0,72 prosentista 0,35 prosenttiin vuosien 2002–2024 aikana.Etlan mukaan markkinaosuuden aleneminen jakautuu kolmeen pääryhmään, metsäteollisuuden tuotteisiin, matkapuhelimiin ja muihin tuotteisiin. Tutkimus nostaa esiin, että vanhojen teollisuusmaiden markkinaosuuksia painaa heikompi suorituskyky verrattuna kehittyviin talouksiin.
Vientirakenne heikentää Suomen kilpailuasemaa
Etlan arvion mukaan useat muut maat ovat onnistuneet paikkaamaan markkinaosuuksien laskuaan tuotevalikoiman avulla. Suomen vientituoterakenne on kuitenkin tutkimuksen mukaan epäsuotuisa kansainvälisen kysynnän kannalta.Tämä viittaa siihen, että viennin haaste ei rajoitu yksittäisiin toimialoihin, vaan liittyy laajemmin siihen, millaisille tuotteille maailmankaupassa on kasvavaa kysyntää. Kehitys korostaa painetta uudistaa vientipohjaa, jos Suomi haluaa vahvistaa asemaansa kansainvälisessä tavarakaupassa.
Aiemmassa artikkelissamme tarkastelimme Saimaan puunuitossa valmisteltavaa aluskaluston uudistusta, jossa vanhat hinaajat on tarkoitus korvata uusilla lähivuosina. Uudistuksen taustalla ovat metsäteollisuuden kasvaneet uitot sekä tavoite laskea raakapuun kuljetusten päästöjä ja kustannuksia, ja hankkeessa esillä ovat myös investointitarpeet sekä uudet käyttövoimaratkaisut, kuten dual-fuel-moottorit.
Viimeisimmät Finland uutiset
-
Afganistan
-
Alankomaat
-
Albania
-
Algeria
-
Angola
-
Argentiina
-
Armenia
-
Australia
-
Azerbaidžan
-
Bahama
-
Bahrain
-
Bangladesh
-
Belgia
-
Bolivia
-
Botswana
-
Brasilia
-
Brunei Darussalam
-
Bulgaria
-
Chile
-
Costa Rica
-
Dominikaaninen tasavalta
-
Ecuador
-
Egypti
-
El Salvador
-
Espanja
-
Eswatini
-
Etelä-Afrikka
-
Etiopia
-
Filippiinit
-
Georgia
-
Ghana
-
Haiti
-
Hongkong
-
Indonesia
-
Intia
-
Irak
-
Iran, islamilainen tasavalta
-
Irlanti
-
Israel
-
Italia
-
Itävalta
-
Jamaika
-
Japani
-
Jemen
-
Jordania
-
Kambodža
-
Kamerun
-
Kanada
-
Kazakstan
-
Kenia
-
Kiina
-
Kirgisia
-
Kolumbia
-
Kongo
-
Kongo (dem.)
-
Korea
-
Kreikka
-
Kroatia
-
Kuuba
-
Kuwait
-
Kypros
-
Laos
-
Latvia
-
Lesotho
-
Libanon
-
Libya
-
Liettua
-
Luxemburg
-
Madagaskar
-
Malesia
-
Malta
-
Marokko
-
Mauritius
-
Meksiko
-
Moldova
-
Mongolia
-
Montenegro
-
Mosambik
-
Myanmar
-
Namibia
-
Nepal
-
Nigeria
-
Norja
-
Norsunluurannikko
-
Oman
-
Pakistan
-
Palestiina
-
Panama
-
Papua-Uusi-Guinea
-
Paraguay
-
Peru
-
Pohjois-Makedonia
-
Portugali
-
Puerto Rico
-
Puola
-
Qatar
-
Ranska
-
Reunion
-
Romania
-
Ruanda
-
Ruotsi
-
Saksa
-
Sambia
-
Saudi-Arabia
-
Serbia
-
Singapore
-
Slovakia
-
Slovenia
-
Somalia
-
Sri Lanka
-
Suomi
-
Sveitsi
-
Syyria
-
Tadžikistan
-
Taiwan, Kiinan maakunta
-
Tansania
-
Tanska
-
Thaimaa
-
Trinidad ja Tobago
-
Tunisia
-
Turkki
-
Tšekki
-
USA
-
Uganda
-
Ukraina
-
Unkari
-
Uruguay
-
Uusi-Seelanti
-
Uzbekistan
-
Valko-Venäjä
-
Venezuela
-
Vietnam
-
Viro
-
Yhdistyneet arabiemiirikunnat
-
Yhdistynyt kuningaskunta
-
Zimbabwe
- Forex
- Crypto
