KKV selvittää tapahtumalippujen yksinoikeussopimuksia Suomessa

KKV selvittää tapahtumalippujen yksinoikeussopimuksia Suomessa
Yksinoikeus lippumyyntiin tutkitaan

Suomen tapahtumalippujen myyntimarkkina on kilpailuviranomaisen tarkastelussa, kun tapahtumapaikkojen ja lipunmyyntiyhtiöiden yksinoikeussopimusten vaikutuksia kilpailuun selvitetään. Käytäntö sitoo tapahtumapaikan myymään kaikkien tapahtumiensa liput yhden yhtiön kautta, mikä voi rajoittaa järjestäjien mahdollisuuksia valita oma myyntikumppaninsa.

Kohokohdat

  • Kilpailu- ja kuluttajavirasto selvittää, rajoittavatko tapahtuma-alan yksinoikeussopimukset Suomessa kilpailua, mutta ei kommentoi selvityksen sisältöä.
  • Veikkaus Arenalla kaikki liput myy Ticketmaster, jonka omistaa Live Nation, kun taas Jyväskylän Paviljongilla on yksinoikeussopimus Lippu.fi:n kanssa.
  • Aiemmin Kilpailuvirasto totesi, että yksinoikeussopimukset voivat vaikeuttaa uusien kilpailijoiden markkinoillepääsyä, ja vastaavia monopolisyytöksiä käsitellään myös Yhdysvalloissa.

Selvityksen kohteena sopimusten laajuus

Ylen mukaan Kilpailu- ja kuluttajavirasto, KKV, selvittää, rajoittavatko tapahtuma-alan yksinoikeussopimukset kilpailua. Virasto vahvistaa asian, mutta ei kommentoi selvitystä tässä vaiheessa tarkemmin.

Tapahtuma-alalla yksinoikeussopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että tapahtumapaikka sitoutuu myymään kaikkien tapahtumiensa liput yhden lipunmyyntiyhtiön kautta. Tällöin tapahtumajärjestäjä ei voi valita itse lipunmyyntikumppaniaan, vaikka se yleensä kantaa tuotannon taloudellisen riskin.

Esimerkiksi Helsingin areenalla, Veikkaus Arenalla, kaikkien tapahtumien liput myydään Ticketmasterin kautta. Ticketmasterin omistaa U.S.-yhtiö Live Nation, jolla on 20 vuoden vuokrasopimus areenan operoinnista. Jyväskylän Paviljongilla on puolestaan ollut yksinoikeussopimus Lippu.fi:n eli Lippupisteen kanssa.

Lipputeknologiayritys Liveto kertoo toimittaneensa KKV:lle noin vuosi sitten aineistoa markkinatilanteesta ja alan sopimuskäytännöistä. Toimitusjohtaja Antti Korhosen mukaan kyse ei ole vain yhden yhtiön asemasta vaan laajemmasta kilpailukysymyksestä, koska tapahtumajärjestäjä ei välttämättä pysty kilpailuttamaan yhtä tapahtumansa keskeisistä palveluista.

Yksinoikeussopimukset eivät itsessään ole kilpailulain vastaisia. Korhosen mukaan selvitystä tarvitaan kuitenkin sen arvioimiseksi, miten sopimusten laajuus ja kesto vaikuttavat markkinan toimivuuteen.

Vaikutukset järjestäjiin ja markkinarakenteeseen

Ticketmasterin viestinnän mukaan suurimmalla osalla Suomen merkittävistä tapahtumapaikoista ei ole yksinoikeussopimusta yhtiön kanssa. Yhtiön mukaan tapahtumapaikat päättävät itse, haluavatko ne yksinoikeudella toimivan lipunmyyntikumppanin ja minkä palveluntarjoajan kanssa ne työskentelevät.

Yrityksen mukaan yhden kumppanin malli voi yhdistää samaan järjestelmään lipunmyynnin, sisäänpääsyn, asiakaspalvelun, petostentorjunnan ja muut tapahtumapäivän toiminnot. Lippu.fi:n omistavan Eventimin viestintäjohtaja Christian Colmorgen ei halua kommentoida asiaa.

Soldout Managementin toimitusjohtaja Jari Väyliö katsoo, että yksinoikeussopimuksiin liittyy ongelmia tapahtumajärjestäjän näkökulmasta. Hänen mukaansa järjestäjän pitäisi voida päättää kumppaneista, joiden kanssa se kantaa kiertueen tai muun tuotannon taloudellista riskiä. Nelonen Media Live ei halua kommentoida asiaa.

Aihe on ollut esillä myös aiemmin. Vuonna 2007 Lippupiste teki silloiselle Kilpailuvirastolle toimenpidepyynnön Lippupalvelusta, nykyisestä Ticketmaster Suomesta, mutta virasto poisti asian käsittelystä vuonna 2010, koska Lippupalvelulla ei enää katsottu olevan määräävää markkina-asemaa.

Virasto totesi tuolloinkin, että erityisesti tapahtumapaikkojen kanssa solmitut yksinoikeussopimukset voivat vaikeuttaa uusien kilpailijoiden pääsyä markkinoille. Yhdysvalloissa vastaavaa asetelmaa käsitellään oikeudessa, jossa liittovaltion valamiehistö katsoi huhtikuussa, että Live Nation ja Ticketmaster ovat ylläpitäneet laitonta monopolia, vaikka päätös ei ole lopullinen ja yhtiö hakee siihen muutosta.

KKV:n huomautus Pirkanmaan Jätehuollolle hankintalain noudattamatta jättämisestä nosti esiin, miten toistuvat tilaukset voivat muodostaa yhden kilpailutettavan hankintakokonaisuuden ja miksi kokonaisarvo on arvioitava ennakkoon. Aiemmassa jutussamme korostettiin myös, ettei suorahankinnan peruste viraston mukaan täyttynyt, ja tapaus alleviivasi sopimus- ja hankintakäytäntöjen läpinäkyvyyden merkitystä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.