Lapin tie- ja siltahankkeet saavat lisärahoitusta sotilaallisen liikkuvuuden tueksi

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Lapin tie- ja siltahankkeet

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Osakkeet

Kryptovaluutat

Talous

Valuuttaparit

Raaka-aineet

Markkinakatsaus

Sholanke Dele

27.04.2026

Lapin tie- ja siltahankkeet saavat lisärahoitusta sotilaallisen liikkuvuuden tueksi — Lapin silloille lisärahaa

Hallitus kohdistaa Lapin tie- ja siltahankkeisiin lisärahoitusta, jota perustellaan sotilaallisen liikkuvuuden parantamisella. Rahoitus koskee Enontekiön valtatie 21:n Palojoensuu, Jatuni-väliä sekä siltoja Ylitorniolla ja Utsjoen Karigasniemessä, mutta hankkeet ovat olleet valmistelussa jo vuosia teiden ja siltojen kunnon vuoksi.

Kohokohdat

Lapin tie- ja siltahankkeet, kuten Tengeliöjoen ja Karigasniemen sillat sekä valtatie 21:n Palojoensuu–Jatuni-väli, saivat lisärahoituksen hallituksen kehysriihestä sotilaallisen liikkuvuuden nimissä.
Tengeliöjoelle rakennetaan kevyen liikenteen sillat vuonna 2024 ja valtatien sillat uusitaan vuonna 2025, mutta summia ei ole vielä julkaistu.
Palojoensuu–Jatuni-välin parannuksen hinnaksi arvioidaan 30 miljoonaa euroa ja Karigasniemen uusilla silloilla odotetaan merkittäviä vaikutuksia Suomen–Norjan rajaliikenteeseen.

Rahoitus kohdistuu jo valmisteltuihin hankkeisiin

Ylen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti viime viikolla teistä ja silloista, joille varattiin rahoitusta hallituksen kehysriihessä. Kaikki kohteet on nimetty sotilaallisen liikkuvuuden hankkeiksi, vaikka kyse ei ole uusista investoinneista vaan pitkään valmistelluista tie- ja siltaparannuksista Lapissa.

Listalla ovat Enontekiön valtatie 21:n Palojoensuu, Jatuni-välin lisärahoitus, samalla valtatiellä sijaitsevat Ylitornion Tengeliöjoen sillat sekä Utsjoen Karigasniemen silta, joka yhdistää Suomen ja Norjan. Molemmat nyt rahoitusta saavat siltahankkeet ovat olleet työn alla jo vuosia.

Lapin elinvoimakeskus kilpailuttaa parhaillaan hanketta. Liikenneosaston va. päällikkö Olli Mourujärven mukaan ennakkotietoa rahoituksen järjestymisestä on ollut, mikä on tukenut urakan viemistä kilpailutusvaiheeseen. Tänä vuonna tarkoitus on rakentaa Tengeliöjoen yli kevyen liikenteen sillat, ja ensi vuonna nykyiset valtatien sillat puretaan ja niiden tilalle rakennetaan uudet.

Vaikka hallitus perustelee rahoitusta sotilaallisella liikkuvuudella, Väyläviraston hankesivuilla uusien siltojen perusteina korostuvat kevyen liikenteen turvallisuus ja nykyisten siltojen huono kunto.

Vaikutukset ulottuvat rajaliikenteeseen ja pääväylän kuntoon

Utsjoella suunnitelmana on rakentaa Inarijoen yli uusi silta nykyisen sillan eteläpuolelle ja purkaa vanha silta. Vuonna 1955 valmistunut nykyinen silta on kapea, ja sillä on 60 tonnin painorajoitus, kun yhdistelmäajoneuvojen enimmäispaino Suomessa on 76 tonnia.

Mourujärven mukaan Norjalla on vielä kaavaan liittyviä asioita vireillä, ja urakka on tarkoitus kilpailuttaa alkusyksyllä, minkä jälkeen rakentaminen alkaa. Karigasniemen sillalla on hänen mukaansa merkitystä myös Norjan sisäiselle liikenteelle, koska esimerkiksi Lakselvista Kirkkoniemeen on nopeampi ajaa Suomen kautta.

Kolmas rahoitusta saanut kohde, valtatie 21:n Palojoensuu, Jatuni-väli, kuuluu pitkään valmisteltuun valtatien parantamishankkeeseen. Noin 30 kilometrin osuudella on päällystevaurioita ja sortumia, tie on liian kapea ja mäkinen pääväyläksi, ja talvisin siellä tapahtuu paljon raskaan liikenteen suistumisia. Jos liikenne katkeaa, kiertotietä ei ole.

Väyläviraston hankesivuilla Palojoensuu, Jatuni-välin parannuksen hinnaksi arvioidaan 30 miljoonaa euroa. Tarkkoja summia Lapin tie- ja siltahankkeille ei kuitenkaan vielä ole julkaistu, sillä Väyläviraston mukaan kyse on toistaiseksi poliittisesta päätöksestä ja rahoituksen yksityiskohtien odotetaan selviävän kevään aikana.

Aiemmin kerroimme elinvoimakeskuksissa käynnistyneistä yhteistoimintaneuvotteluista, joita vauhdittavat valtion budjettileikkaukset ja uusien virastojen sopeutustarve. Jutussa todettiin, että myös Lapin elinvoimakeskuksessa yt-neuvottelut ovat koskeneet laajaa henkilöstömäärää, kun toimintamenot eivät riitä kattamaan kuluja. Tämä taustoitus auttaa ymmärtämään, millaisessa resurssipaineessa alueelliset toimijat, kuten Lapin elinvoimakeskus, vievät eteenpäin myös pitkään valmisteltuja tie- ja siltahankkeita.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?