Suomessa toimineet virolaisyhtiöt jättävät yli miljoonan euron verovelat ja muuttavat omistuksiaan

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Virolaisyhtiöiden verovelat ja järjestelyt

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Ciaran Ryan

1 tunti sitten

Suomessa toimineet virolaisyhtiöt jättävät yli miljoonan euron verovelat ja muuttavat omistuksiaan — Virolaisyhtiöiden verovelat paljastuvat

Suomessa telakka- ja rakennushankkeisiin kytkeytyneiden virolaistaustaisten yhtiöiden toiminta herättää edelleen kysymyksiä työntekijöiden kohtelusta, verovastuista ja yritysjärjestelyistä. Ylen MOT:n selvityksen mukaan Hodes oü:n ja Bongo Marine oy:n ympärille rakentunut kokonaisuus jättää Suomeen yli miljoonan euron verovelat samalla, kun osa yhtiörakenteesta muuttuu nopeasti ja jälkiä poistuu julkisista tiedoista.

Kohokohdat

Virolaisomisteinen Hodes oü:lla on Suomessa yli miljoonan euron ja Bongo Marine oy:llä noin 180 000 euron verovelat, joista jälkimmäistä haettiin konkurssiin keväällä.
Syyttäjien ja viranomaisten mukaan Bongo Marineen kohdistuneessa tarkastuksessa vuosina 2024–2025 ilmeni puutteita työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmissa sekä maksamattomia palkkoja.
Yritysryhmä siirsi HSSM oü:n Bitora Vahn oü:ksi bulgarialaisen yhtiön omistukseen, vaikeuttaen viranomaisten valvontaa ja verojen perintää ulkomaisissa alihankintaketjuissa.

Verovelat, tarkastukset ja yritysjärjestelyt

Ylen MOT:n mukaan Hodes oü:lla on maksuhäiriörekisterin perusteella Suomessa yli miljoonan euron verovelat, ja Verohallinto haki keväällä Bongo Marine oy:tä konkurssiin noin 180 000 euron verovelkojen vuoksi. Yhtiöt liittyvät aiemmin julkisuudessa olleeseen kokonaisuuteen, jossa ukrainalaisten työntekijöiden on väitetty työskennelleen riistoa muistuttavissa oloissa muun muassa Meyerin telakalla Turussa ja Googlen datakeskustyömaalla Haminassa.

Hodes kiistää sähköpostitse työntekijöiden kaltoinkohtelua koskevat syytökset. Yhtiön mukaan verovelat johtuvat pääosin virheistä veroilmoitusten täyttämisessä ja todellinen velkamäärä olisi asiakirjoissa esitettyä pienempi. Hodes myös sanoo, että sen toiminta Suomessa on loppunut, mutta yhtiö aikoo maksaa velkansa.

Lupa- ja valvontavirasto teki syyskuussa 2025 Turun telakalle tarkastuksen, joka kohdistui Bongo Marineen. Tarkastuksessa ilmeni puutteita muun muassa työaikakirjanpidossa ja palkkalaskelmissa, eikä kaikkia palkkoja tai lisiä ollut maksettu. Tarkastuskertomuksen mukaan vähintään 18 työntekijän osalta jäi epäselväksi, olivatko henkilöt työsuhteessa Bongo Marine oy:hyn käyttäessään yrityksen kulkulupia.

Googlen työmaalla Haminassa järjestely oli MOT:n mukaan monitasoinen. Työntekijät tilattiin virolaiselta Hodes oü:lta, urakka laskutettiin suomalaisen Bongo Marine oy:n kautta, ja työntekijät olivat työsuhteessa samaan ryppääseen kuuluneeseen virolaiseen HSSM oü:hun, jonka perusti Henry Siilsalu. Julkisuuden jälkeen HSSM vaihtoi nimensä Bitora Vahn oü:ksi ja siirtyi bulgarialaisen yhtiön omistukseen.

Vaikutukset valvontaan ja rakennusalan vastuisiin

Yritysjärjestelyt korostavat, kuinka vaikeaa viranomaisten ja tilaajien on seurata rajat ylittäviä alihankintaketjuja Suomen rakennus- ja telakkateollisuudessa. Kun nimet, osoitteet, vastuuhenkilöt ja omistussuhteet vaihtuvat nopeasti, verojen perintä ja työntekijävastuiden selvittäminen voivat vaikeutua merkittävästi.

MOT:n mukaan Bitora Vahnin uudeksi omistajaksi merkitty taho on bulgarialainen yhtiö, ja todelliseksi edunsaajaksi on kirjattu 45-vuotias bulgarialainen mies, josta ei löydy julkisista lähteistä tietoja. Hodes sanoo, ettei sillä ollut tekemistä Bitora Vahnin omistusmuutoksen kanssa, eikä Siilsalu vastaa yhteydenottoihin.

Rakennusliiton mukaan samaan yritysryppääseen liittyviä työntekijöitä on havaittu hiljattain myös Naantalin korjaustelakalla ja Turun telakalla. Hodes puolestaan sanoo, ettei sillä ole enää työvoimaa Suomen telakoilla, vaikka sen entisiä työntekijöitä työskentelee nykyisin muiden yhtiöiden palveluksessa. Yhtiön mukaan vanhojen Hodes-työvaatteiden näkyminen työmailla ei osoita, että yhtiö itse toimisi edelleen Suomessa.

Tapaus lisää painetta tilaajavastuun, työehtovalvonnan ja verovalvonnan tehostamiseen erityisesti tilanteissa, joissa ulkomaiset alihankintaketjut ulottuvat useisiin yhtiöihin ja maihin. Samalla jää avoimeksi, saadaanko Suomeen kertyneitä verovelkoja koskaan täysimääräisesti perittyä.

Aiemmassa jutussamme Suomen marja-alan rekrytointikäytännöt ja poimijoiden työehtojen toteutuminen olivat viranomaisten seurannassa kausityölain uudistuksen jälkeen. Kerroimme, että opiskelijoille jaettu Poimijan tietopaketti herätti kysymyksiä muun muassa vähimmäispalkan puuttumisesta sekä työ- ja matka-aikojen kirjaamisesta, ja että alan käytäntöihin haetaan tiukempaa valvontaa ja läpinäkyvyyttä.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?