Suomi hylkää työperäisen maahanmuuton pisteytysmallin valmistelussa

Traders Union
Kaikki uutiset
Talousuutiset
Suomi hylkää pisteytysmallin

Kaikki uutiset

Pääuutiset

Parhaat palat

Kryptovaluutat

Talousuutiset

Valuuttaparit

Markkinakatsaus

Sääntelyviranomaiset

Keskuspankit

Dan Blystone

2 tuntia sitten

Suomi hylkää työperäisen maahanmuuton pisteytysmallin valmistelussa — Pisteytysmalli hylättiin Suomessa

Suomen työperäisen maahanmuuton linja pysyy työnantajavetoisena, eikä hallitus näe laajaa pisteytysmallia osana järjestelmän tulevaisuutta. Kysymys on noussut esiin työ- ja elinkeinoministeriön tuoreen selvityksen jälkeen, kun maahanmuuton määrän ennakoidaan samalla kasvavan tänä vuonna viime vuodesta.

Kohokohdat

Suomi ei ota käyttöön työperäisen maahanmuuton pisteytysmallia, vaan jatkaa tarveperusteista järjestelmää, jossa työluvan saa työtarjouksen perusteella.
Työperäinen maahanmuutto on Suomessa laskenut jo usean vuoden ajan heikon taloustilanteen vuoksi, mutta maahanmuuttovirasto ennakoi kasvua vuodelle 2024.
Vuonna 2023 yleisimmät työperäisen maahanmuuton ammattiryhmät Suomelle olivat hitsaajat, kokit ja siivoojat, erityisasiantuntijat työskentelevät erityisesti ohjelmistoaloilla.

Ministeriön selvitys ja nykyinen malli

Ylen mukaan työministeri Matias Marttinen sanoo, että työperäisen maahanmuuton tulee jatkossakin perustua työnantajien tarpeisiin. Hän kommentoi työ- ja elinkeinoministeriön maanantaina julkaisemaa selvitystä, jossa tarkastellaan niin sanotun pisteytysmallin sopivuutta Suomeen.

Pisteytyksessä hakijoita arvioidaan ennalta määritellyillä kriteereillä, kuten koulutuksen, kielitaidon, työkokemuksen ja iän perusteella. Keskusteluun noussut Kanadan malli arvioi maahan haluavien mahdollisuuksia menestyä työmarkkinoilla, mutta Marttinen kertoo, ettei näe vastaavaa mallia Suomen tulevaisuudessa.

Suomessa työperäinen maahanmuutto perustuu siihen, että työnantajalla on tarve palkata työvoimaa ulkomailta. Työluvan saaminen edellyttää työsuhdetta tai työtarjousta sekä valtion asettamien ehtojen, kuten vähimmäispalkan, täyttymistä.

Marttisen mukaan vastaavanlainen tarveperusteinen malli on käytössä valtaosassa Euroopan maita ja sen etuna on joustavuus taloussuhdanteiden mukana. Hän lisää, että pisteytystä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää Suomen mallin sisällä erityisesti huippuosaajien houkuttelemisessa, mutta tällaiset ratkaisut jäävät seuraavien hallitusten päätettäviksi.

Työvoiman kysyntä ja maahanmuuton näkymät

Ministerin mukaan Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa tehtäviin, joihin kotimaisilta työmarkkinoilta ei löydy riittävästi osaajia. Samalla työperusteinen maahanmuutto on laskenut Suomessa voimakkaasti jo usean vuoden ajan.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen sanoo laskun taustalla olevan Suomen heikon taloustilanteen. Työperäistä maahanmuuttoa tulee Suomeen enemmän EU:n ulkopuolelta kuin EU-maista, ja vuonna 2025 yleisimpiä ammattiryhmiä olivat hitsaaja, kokki ja siivooja, kun taas erityisasiantuntijat työskentelevät useimmiten ohjelmistoaloilla.

Maahanmuuttovirasto ennakoi, että työperäisen maahanmuuton määrä kasvaa tänä vuonna viime vuodesta. Hämäläisen mukaan kehitys voi olla varovainen merkki siitä, että työvoiman kysyntä alkaa Suomessa vahvistua.

Aiemmassa jutussamme Suomen marja-alan rekrytointikäytännöt nousivat tarkasteluun kausityölain muutoksen jälkeen. Kerroimme, että opiskelijoille jaetussa poimintatyön tietopaketissa nähtiin puutteita muun muassa vähimmäispalkan ja työaikojen käsittelyssä, mikä piti alan valvonnan ja ohjeistuksen viranomaisten huomion kohteena. Tapaus korosti, miten tärkeää työperäisessä maahanmuutossa on varmistaa selkeät työsuhteen ehdot ja käytännön valvonta.

Tämä materiaali saattaa sisältää kolmansien osapuolten mielipiteitä, eikä mikään tällä verkkosivulla oleva tieto tai data muodosta sijoitusneuvontaa Vastuuvapauslausekkeemme mukaisesti. Vaikka noudatamme tiukkaa Toimituksellista Integriteettiä, tämä julkaisu saattaa sisältää viittauksia kumppaneidemme tuotteisiin.

Piditkö artikkelista?