Suomi selvittää pistokeaurinkovoiman sääntelyä kotitalouksien sähkömarkkinassa
Pienimuotoinen, itse asennettava aurinkosähkö on noussut Suomessa viranomaiskeskusteluun samalla, kun järjestelmä on yleistynyt useissa Euroopan maissa. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee nyt selvitystä siitä, voidaanko tällaisia ratkaisuja arvioida uudelleen turvallisuusvaatimusten ja kansainvälisten kokemusten pohjalta.
Kohokohdat
- Työ- ja elinkeinoministeriö käynnistää selvityksen pistokeaurinkovoiman sääntelystä, koska ilmiö on noussut esiin ministeriön keskusteluissa.
- Suomessa pistokeaurinkovoimalan asennus vaatii saman lupabyrokratian ja erillisen sähköasennuksen kuin suuremmat järjestelmät, mikä estää markkinan syntymisen.
- Sesko harkitsee pistokeaurinkovoimaloiden hyväksymistä osana sähköstandardien uudistusta vuodelle 2027, edellyttäen uutta tuotekategoriaa ja turvallisia liitäntöjä.
Pistokeaurinkovoima etenee arviointiin
Ylen mukaan Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston energiatehokkuuden professori Jero Ahola katsoo, että Suomen pitäisi harkita parvekeaurinkovoimaloiden eli pistokeaurinkovoimaloiden sallimista. Kyse on enintään yhden tai kahden aurinkopaneelin järjestelmistä, joiden teho on yleensä korkeintaan 800 wattia ja jotka voivat korvata osan asunnon sähkönkulutuksesta.Aholan mukaan vähintään 10 EU-maata on jo hyväksynyt pistokeaurinkovoiman, ja viimeksi järjestelmä sallittiin UK:ssa tänä kesänä. Saksassa tällaisia ratkaisuja käyttää jo yli miljoona ihmistä, ja pienen parvekevoimalan voi hankkia alle 500 eurolla, kun asennuksen lupabyrokratia on pidetty vähäisenä.
Suomessa vastaavan pienen järjestelmän asentaminen on periaatteessa mahdollista, mutta se edellyttää samanlaista lupabyrokratiaa kuin suurempi järjestelmä sekä erillistä sähköasennusta. Aholan mukaan juuri nämä lisäkulut heikentävät hankinnan kannattavuutta niin paljon, että ne käytännössä estävät markkinan syntymisen.
Turvallisuusvaatimukset ohjaavat päätöstä
Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan Suomen nykyiset sähköstandardit eivät salli pistokeaurinkovoimaloiden käyttöä itse asennettuna, ja virasto varoitti kesällä niiden omaehtoisesta kytkemisestä asunnon sähköverkkoon. Tukesin mukaan aurinkopaneelin sähköä ei saa syöttää suoraan pistorasian kautta, koska ratkaisu voi ohittaa sulakkeet, ylikuormittaa johtoja ja lisätä paloriskiä.Viranomainen katsoo myös, että pistorasiakytkentä voi vaikeuttaa sähköverkon tekemistä varmasti jännitteettömäksi, mikä voi vaarantaa verkkoyhtiöiden huoltotyöt ja pelastustoimen turvallisuuden. Ahola pitää riskiperusteluja sinänsä ymmärrettävinä, mutta hänen mukaansa Suomen kannattaisi arvioida niitä suhteessa Saksan kaltaisista markkinoista saataviin käyttökokemuksiin ja tilastoihin.
Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosaston teollisuusneuvos Pekka Grönlundin mukaan pistokeaurinkovoima on noussut viime aikoina yhä useammin esiin ministeriön keskusteluissa, ja ministeriö on aloittamassa asiaa koskevan selvityksen. Samalla Sesko käsittelee aihetta osana sähköstandardien uudistusta, joka tulee voimaan vuonna 2027, ja järjestö olisi valmis hyväksymään pistokeaurinkovoimalat tietyin ehdoin, jos niille luodaan uusi tuotekategoria sekä nykyisestä pistokemallista poikkeavat turvalliset liitännät.
Aiemmassa jutussamme Inkoon Flytin ja Vassbölen alueelle suunnitellusta laajasta aurinkovoimakokonaisuudesta kerroimme, miten kaavamuutos mahdollistaisi useiden aurinkovoimaloiden rakentamisen kulttuurimaisemaan ja miksi hanke on herättänyt voimakasta paikallista vastustusta. Käsittelimme myös hankkeen mittaluokkaa, Alightin laajentumissuunnitelmia sekä sitä, miten alueidenkäyttölain uudistus voi jatkossa tiukentaa suurten aurinkovoimahankkeiden kaavoitus- ja ympäristövaatimuksia.
Viimeisimmät Public Safety uutiset
- Forex
- Crypto